SÁMI BEASSÁŠMÁRKANIID HISTORJÁ

50 jagi áigi lágiduvvui vuosttaš konsearta Sámi beassášmárkaniid oktavuođas, festivála mii odne lea okta dain stuorámus ja boarraseamos festiválain Sámis.

Sámi beassášmárkanat lean don dolin leamaš dehálaš girkostallanbasit sámiide Guovdageainnus ja meassut dollojuvvo dáid oktavuođas. Heargevuodjingilvvut šadde go olbmot čoahkkanedje vuojániiguin ja jagis 1954 doalai NBR almmolaš heargevuodjingilvvuid. 1971s lágiduvvui juoigankonsearta skuvlla valáštallanlanjas ja das maŋŋel lea jahkásaš konsearttat dollojuvvon beassášmárkaniin. Váldolágideaddjit jagiid mielde leat leamaš Guovdageainnu sámiid searvi, heargevuodjinsearvvit ja earát. Dađi mielde lea maid Guovdageainnu suohkan ja Beaivváš Sámi Teáhter (mii ásahuvvui jagis 1981) leamaš guovddáš lágideaddjit. Sámi musihkkahistorjá lea hui lahka čuvvon Beassášmárkaniid Guovdageainnus ja Mázes ja Sámi Grand Prix gilvvut ásahuvvo ge 1990.


Giitu buohkaide geat leat nu áŋgirit bargan lágidit doaluid Sámi Beassášmárkaniid oktavuođas, din haga eat lean birget. Giitu sidjiide geat leat áŋgiruššán sámi musihka, giela, kultuvrra ja juoigama ovddas. Sidjiide geat leat bargan sihke eaktodáhtolažžan ja eará doaimmain. Sii geat leat dápman herggiid heargevuodjimiidda ja daid lágiidan, leamaš girkostallamiin ja bovden min messostallamiidda konfirmašuvnnaid ja heajaid olis ja leamaš guossin buot doaluin jagiid čađa. Mii sávvat ain máŋga jagi beassat vásihit olu buriid vásáhusaid, oahppásiid deaivat ja beassat vurket buriid muittuid maid leat ožžon Sámi beassášmárkaniin Guovdageainnus.

Mii lasihit deike dađi mielde historjjá ja dološ govaid

Loga Johan Klemet Kalstad artihkkala "Beassášmárkanat Guovdageainnus ja Áillohaš rohkki"

Heargegilvovuodjin 1979 Beassášmárkaniin Guovdageainnus